tiistai 11. tammikuuta 2011

Neljä päivää pimennossa

Melkein voisi sanoa mielen kiintoiseksi. Neljä päivää ilman puhelinta tai nettiä. Nyt vihdoin sain netin, mutta opiskelijakortti puuttuu. Ilman opiseklija korttia en voi avata pankkitiliä, ilmottautua kurssille tai jättää passia säilöön. Huomenna toivottavasti saan opiseklija kortin.

Tosissaa ensimmäiset päivät on ollut aikamoista menemistä. En millään enään voisi muistaa mitä on tapahtunut ja mitä olen ajatellut kirjoittaa. Tästä syystä kirjoitin neljä eri otsikkoa muistiin päivien mittaa. Tekstit ovat aika järjestyksessä ja sisältää luultavasti vilkaimpia päiviä. Tulen kirjoittaamaan eilisistä tervetulo juhlista myöhemmin.


Saapuminen AIT

Perille pääsy oli helpompaa kuin uskalsi odottaa. Lennot meni hyvin ja perilläkin oli vastaan ottajat. Ensimmäinen päivä Thaimaassa oli elämyksiä täynnä. Taksi matka oli kokemus itsessään. 50 km siirtyminen keskystasta kampukselle sisälsi pari ruuhkautumaa, joista toinen ohitettiin ajamalla ambulanssin perässä. Ajokaistat ja muut tiessä olevat merkkiviivat olivat vain suuntaa antavia ohjeita.
Kampukselle päästyä haimme väliaikaismajoituksen avaimet. En kyllä päässyt suoraan huoneeseeni, mutta viihtyisä tuntuu olevan. Sänky, tuoli, työpäytä ja kirjahyllyn lisäksi löytyy viereissen asunnon kanssa yhteinen wc ja suihkutila. Lavuaari on omalla puolella ja ilmastointia hoitaa tuuletin yöpöydällä.

Pääsin osallistumaan yhden opiseklijan syntymäpäiville samantien kun saavuin. Suurin hankaluus syntyi lattialla istumisesta ja muille vieraille tuli yllätyksenä, kun osasin syödä syömäpuikoilla. Tilaisuudessa sain kutsuma nimen Mikael. Ilmeisesti Mika ei soveltunut heidän kielelleen. Juhlat olivat viihtyisät. Kaikki istuivat lattialla ja puhuttiin paljon. Omaksi haitakseni en ymärtänyt mitään, koska puhuttu kieli oli thai. Tuli maistettua thaimaalaista kaljaa ja kirkasta viinaa. Ruoka kultuuriin tarvii vielä pikkasen harjottautua. En kyllä odottanutkaan että olisi nälkä 10h istumisen jälkeen.

Kaikkien lukijoitten suruksi, joidun jättämään vielä kuvat pois. Unohtui sitten datakaapeli kamerasta. Kuvia tulee, kun saan ostettua uuden. Tällä hetkellä kuvia tulee ainakin syntymäpäivä juhlista ja väliaikais asunnosta. Toivotaan että saan napattua muutaman lisää. Ylimääräisenä tavarana vissiin tuli sukat. Eipä täällä niitä näköään käytetä.


Kodiksi asettuminen

Nyt on oma kämppä saatu. Ilmastoinilla ja parvekkeella. Kämppis tuli kaupanpäälle. Huonona puolena on etäisyys. Kaukaisimmasta nurkasta tuli saatua. Mainittiin jo et minun olisi pakko ostaa polkupyörä. Itse en pidä etäisyyttä kovin pahana. Lyhyempi se on kuin lappeenrannassa oleva etäisyys.
Ostin prepaid liittymän yhteydenpitoa varten. Visiin vanha kännykkä ei tykkää uudesta sim kortista. Valittelee että puhelimen käyttö rajoitettu. Luultavasti johtuu kytköliittymästä. Omituista on, että isä on ostanut tuon puhelimen ja minäkin olen käyttänyt sitä omalla sim kortilla. Kunhan tässä skypeen pääsee juttelee niin asiat selviää.

Pelottava asia on, että paikalliset luulivat suomessa puhuttavan englantia. Ei muuta, mutta ei minun englanti voi siihen johtopäätökseen johtaa. Välillä kielimuuri on kyllä iso. Helpoimpia asioita, joita ei ole saanu sanotuksi, on tyyliin: "Monelta meidän piti tavata." Olen kyllä aika varma, että vika ei ole minun puolellani.


Tutustuminen kampukseen

Parin päivän aikana olen nyt onnitunut tuntemaan kampuksen alueen mielestäni hyvin. Liikaa tuutorointia ei kyllä ole ollut. Kämpän saannin jälkeen en ole saanut minkäänlaista ohjeistusta. Pääsääntöisesti olen kierelly ympäriinsä ja lukenut ilmoitustaulujen englannin kielisiä tekstejä. Löysin myös handbookin AIT:n sivuilta.
Minulle kyllä kerrottiin missä voin ruokailla, mutta oli pieni shokki mennä ruokalaan. Neljä eri tiskiä, joista kaksi oli käytössä. Totesin helpoimmaksi tavaksi odottaa takana tulevan henkilön tekevän ostokset ja seurata mallia. Eipä se ruuan saanti ollut vaikeeta. Tarjotin matkaan ja tiskille. Takana olevalle kokille ilmoitus paljonko riisiä ja mitä tarjolla olevista ruuista haluaa. Ei kyllä ole mitään hajua mitä on ollut tarjolla. Ainoastaan kana ja siinä kasvikset seassa oli tunnistettavissa. Seuraavana päivänä tajusin vasta ruokailuvälineitten ja veden olevan kassan jälkeen erillisellä tiskillä. Meni se ruoka muovilusikallakin, joita oli kassalla saatavissa.
Tämä oli tosiaan vain yksi monesta ruokapaikasta. En ole vielä uskaltautunut intialaiseen ruokalaan ja laiskuus on estänyt menemästä kahteen muuhun jotka ovat kauempana. Ruokakojuja olen muutaman löytänyt ja yhdestä otin matkaan iltapalankin. Tutun tuntuinen lettu, jonka sisällä oli kinkkua ja juustoa. Olen myös valinnut lempi kahvipaikan. Paikka on lähellä opiskelualani rakennusta ja se on perjaatteessa leipomo. Mukavan siitä tekee ympärillä olevat puut. Siellä on aina varjoista. Kun kävin kahvilla, huomasin samalla kirjakaupan vieressä olevan kauppakujan. Minulle oli kyllä kerrottu siellä oleva parturi, mutta nyt huomasin myös vaate- ja tietokonekaupan.

Nyt kolmennen päivän jälkeen huomaa kuinka paljon halvempaa täällä on. Ruokailunu on maksanut vähän alle 40 Bahtia (1 euro) per kerta. Vesi pullo maksaa 5-10 Bahtia (0,15-0,25 euroa) ja kahvikuppi maksaa 12 Bahtia (0,30 euroa). Vettä täällä tosiaan menee. Sitä on kyllä mahdollisuus ottaa ilmaseksi juoma-automaateista, mutta itse en ole vielä vaivautunut. Katsotaan kun jaksan ostaa 5 L pullon.

Oriantaatio

Nyt on lopullisesti nuppi sekaisin. Neljän tunnin yö unien jälkeen ei voi sanoa tajunneensa kaikkea mitä sanottiin. Hassua oli huomata, kuinka paljon helpompaa on ymmärtää eurooppalaisen englantia, kuin thaimaalaisen. Mennäänpä itse asiaan. Elikäs oriantaatio tuli istuttua. 4 h kertomuksia englanniksi miten asiat toimii. Sain jopa tilaisuudesta muistikirjan palkinnoksi, kun kysyin kysymyksen.
Hyvät uutiset ensiksi. Sain rekisteröityä itseni ja huomenna tulen saamaan salasanan nettiä varten (mukava kirjoitella näitä ennakoon). Sain selville myös kursseille ilmottautumis systeemin. Itseasiassa sain monia ohjeita miten saan hoidettua pankkitilin, vuokranmaksun ja taloudenhoidon. Sain myös tietää, että tarvitsen opiskelija kortin tehdäkseni nämä kaikki. Huomenna voi olla kiire, kun juoksee rakennuksesta toiseen. Jos ei muuta, hiki tulee ainakin tuossa helteessä.

Huonoja puolia. Menin viisumin kanssa ihan sekaisin. Täytyy kysellä nyt mitä teen, koska minun ei tarvitse pidentää oleskelu viisumia. Joudun myös tekemään opiskelusuunitelmani kokonaan uusiksi, koska osa valitsemista kursseista ei jostain syystä ole tarjolla. Huonoihin uutisiin kuuluu myös tiukka internetin käyttö oikeudet. Jos ymmärsin oikein, en saa kayttää AIT:n netissä skypeä. Omaan piikkiin menee huomisen aikataulun epäselvyys. IT neuvonta ymmärtääkseni on huomenna klo. 9.00 ja minulla on myös koulutusalani orientaatio samaan aikaan. Täytyy yrittää selvittää minne menen huomenna vielä tänään.
Muuten päivä on mennyt hyvin. Aurinko porottaa ja kahvi maistuu vielkin hyvältä. Pari uutta asiaa oppinut kampuksesta olosta kiertelemällä. Tuli tuossa kanadalaisen vaihto-opiskelijan kanssa rupateltuun tovi. Sain tarjoiksen ostaa paketti tupakkaa alle puoleen hintaan. Jostain syystä taidan jättää väliin. Tuli jotenkin epämukava olo, kun henkilö oli vähän yli-innokas ja iloinen, jokaisesta asiasta jota sanoin. Muutenkin ihan oman turvallisuuden takia olisi pitänyt sanoa suoraan ei.

Jätin nyt viimeiseksi pienen yllätyksen. Sain tietää saanko majoittaa henkilön asuntooni. Vastaus on kyllä. Saan tarjota asumusta kaverilleni, sukulaiselle ja tyttöystävälleni. Sitten se kuuluisa mutta. Saan majoittaa henkilön vain viikoksi ja minun pitää ilmoittaa siitä opiskelija toimistoon. Tarkemmin sanottuna minun pitää anoa majoittamiseen lupa. Viikon jälkeen voin anoa lupaa uudestaan. MS. Ann (Head of student office) ei kuulema myönnä lupaa, kuin yhdelle tyttöystävälle kerrallaan. On kuulema jotenkin epäilyttävää. Jotenkin en aina ymmärrä näitä ihmisä. Mutta kummiskin, erittäin hyvä uutinen näin loppuun. Nyt suuntaan student unionin järjestämään tervetuliais juhlaan.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti